Blogi

KUN AIKA EI RIITÄ

Se tunne, kun aloittaa tilanteesta, jossa haluaa olla täydellisesti läsnä, mutta ei kuitenkaan siinä tilanteessa ole riittävä. Kun aloittaa uuden tilanteen edessä, siintävät omat visiot ja haavekuvat siellä kaukana jossain. Tavoitat niitä koko ajan, kun saat samahenkisiä ihmisiä ympärillesi ja välillä kuitenkin tulee takapakkia, mutta siitä huolimatta työnnät itseäsi eteenpäin ja tavoittelet haavekuvaasi kohden. Elämä on suorittamista. Sitähän se on. Kun saa omat rajat selville, tietää siinä vaiheessa, mihin kykenee.

Elämässä tulee tilanteita, joihin haluaa tarttua. Ympäristö ei ole välttämättä valmis asettamiisi tavoitteisiisi, jolloin syntyy ristiriitoja ja väärinkäsityksiä. Näiden tilanteiden kanssa on elettävä ja sopeuduttava siihen, että olet se ”pelastaja” joka viet asioita järkähtämättä ja vakaasti eteenpäin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Uusia ja yllättäviä tilanteita tulee eteen, mutta on vain jatkettava eteenpäin, jotta se ”normaali” jatkuisi. Olen sitä mieltä, että kanssakäyminen tuo moneen asiaan vastauksia. Kun asiakaspalvelussa saat palautteen siinä hetkessä suoraan, reagoit jollain tavalla. Palautteeseen voi reagoida erilailla, mutta itse ajattelen sen olevan aina positiivista, vaikka siinä tilanteessa asiakas räyhää linjoilla äänekkäästi ja painostavasti. Otan opikseni, sillä saan niistä tilanteista kullanarvoista tietoa seuraavaa haastetta varten. Mielestäni kannattaa kuunnella mitä toisella on sanottavaa.

Aika on suhteellinen käsite. Sitä riittää, kun on aikaa kohdata ihminen…aikaa kohdata toinen. Siinä kiireen, touhun ja suorittamisen keskellä kaikilla on aikaa, mutta hetkeä ei kuitenkaan tule, ellei sitä itse huomaa. On tartuttava siihen ja otettava opiksi. Carpe diem!

Tartu kevään hetkeen!

 Minna Liljamo, apteekkari