Masennuksen hoito

Masennuksen hoito on lääkkeiden ja terapian yhdistelmä.

Masennuksen hoito on yleensä pitkäkestoista. Depressiota eli masennusta esiintyy 5-7 %:lla suomalaisista. Naisilla se on kaksi kertaa yleisempää kuin miehillä. Masennus on monisyinen sairaus. Sen ilmenemiseen vaikuttavat monet erilaiset kehossamme tapahtuvat toiminnot; aivojen toiminta, aivojen välittäjäaineiden kemialliset reaktiot sekä alttius sairastumiseen. Viime vuosien mieltä kuormittavan pandemia-ajan vaikutukset näkyvät mielenterveysoireiden lisääntymisenä ja hoitovelkana vielä pitkälle tulevaisuuteen. Tässä blogitekstissä kerromme lyhyesti masennuksesta sekä yleisimmistä sen hoitoon käytetyistä lääkkeistä. Tekstissä ei ole lueteltu lääkkeiden kaikkia haitta- tai yhteisvaikutuksia. On tärkeää keskustella lääkärin tai apteekin henkilökunnan kanssa lääkkeiden soveltuvuudesta.

Masennus, mitä se on?

Masentuneen mieliala on yleensä alakuloinen. Hän ei pysty tuntemaan mielihyvää tai kiinnostusta. Nukahtaminen voi olla vaikeaa, uni katkonaista ja väsymys päivittäistä. Usein itsetunto on alentunut ja ruokahalukin voi kadota. Masennukselle altistavia tekijöitä ovat perinnöllinen alttius, masennuksen laukaisevat kielteiset elämäntapahtumat ja persoonallisuuden altistavat piirteet. Masennusta voidaan ennaltaehkäistä elämäntavoilla, kuten kohtalaisella liikunnalla, riittävällä unella, terveellisellä ruokavaliolla sekä tupakoinnin, humalahakuisen juomisen ja alkoholin liikakäytön välttämisellä. Hyvät suhteet läheisiin ja sosiaalinen tuki ehkäisee myös masennusta. Puhuminen on tärkeää. Nykyisin on paljon erilaisia tukimuotoja masennuksen hoidon tueksi.

Masennuksen hoito

Masennuksen akuuttivaiheessa hoitona käytetään usein lääkkeitä ja terapiaa yhdessä. Psykoterapialla pyritään vaikuttamaan toimintatapoihin, minä-käsitykseen, masennusta ylläpitäviin mielikuviin, ajattelumalleihin sekä tunne-elämään. Lääkkeet ovat tehokkaita oireiden vähentäjiä. Masennuslääkkeitä säännöllisesti käyttävistä 2/3 saa avun ja noin puolella heistä masennusoireet häviävät melkein kokonaan ensimmäisten 4-12 viikon aikana.

Yleisimpien masennuslääkkeiden yhteis- ja haittavaikutuksia

Lääkkeiden teho ja haittojen ilmeneminen on yksilöllistä. Lääkkeen valinnassa keskeisiä seikkoja ovat havaitut tai odotetut haitat sekä käyttäjän suhtautuminen niihin, muut sairaudet sekä todennäköiset yhteisvaikutukset muiden käytössä olevien lääkkeiden kanssa. Kaikilla masennuslääkkeillä on tunnettuja ja tyypillisiä haittavaikutuksia, jotka joskus johtavat lääkkeen käytön keskeytykseen. Yleensä masennuslääkkeiden teho näkyy 2-6 viikon kuluessa. Masennuksen lääkehoito suositellaan aina lopettamaan asteittain muutaman viikon aikana vierotusoireiden välttämiseksi. Haittavaikutukset vähenevät ja häviävät yleensä ensimmäisten hoitoviikkojen aikana.

Yhteistä kaikille alla oleville masennuslääkeryhmille on, että ne eivät sovi käytettäväksi samanaikaisesti eikä sellaisten lääkkeiden kanssa, jotka voivat yhteiskäytössä aiheuttaa serotoniinioireyhtymän,  kuten MAO -estäjät (moklobemidi), tietyt opioidit (esim. tramadoli ja buprenorfiini) ja migreenilääkkeistä triptaanit.

SSRI -lääkkeiden yleisimmät yhteisvaikutukset ja haitat

SSRI -lääkkeet eli selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät ovat yleisesti käytössä olevia masennuslääkkeitä (essitalopraami, fluoksetiini, sertraliini ja paroksetiini). Tyypillisiä haittavaikutuksia ovat pahoinvointi, suolisto-oireet sekä seksuaalitoimintojen häiriöt. SSRI -lääkkeet voivat vaikuttaa diabeetikon glukoositasapainoon, jolloin diabeteslääkkeiden annoksia saatetaan joutua sovittamaan. Iäkkäillä nesteenpoistolääkkeiden ja SSRI -lääkkeiden yhteiskäyttö altistaa hyponatremialle.

SSRI -lääkkeillä on monia yhteisvaikutuksia. Serotoniinioireyhtymän riski tulee huomioida arvioitaessa lääkkeiden yhteiskäyttöä. Tulehdussärkylääkkeiden kanssa säännöllinen yhteiskäyttö lisää mahasuolikanavan verenvuotoriskiä. 

Trisyklisten masennuslääkkeiden yleisimmät yhteis- ja haittavaikutukset

Trisyklisiä masennuslääkkeitä (amitriptyliini, doksepiini, klomipraamiini, nortriptyliini ja trimipramiini) käytetään nykyisin vähäisissä määrin masennuksen hoidossa. Ne ovat tutumpia pieninä annoksina kroonisen kivun hoidossa. Näillä on hankaliksi koettuja haittavaikutuksia, kuten suun kuivuminen, näköhäiriöt, suolen ja virtsarakon toiminnan laiskistuminen. Trisykliset masennuslääkkeet saattavat aiheuttaa ortostaattista hypotensiota eli pystyasentoon liittyvää äkillistä verenpaineen laskua. Haittojen, erityisesti verenpaineen laskun, vuoksi näitä lääkkeitä ei suositella iäkkäille.

Sieni-infektiolääkkeitä, kuten flukonatsolia tai terbinafiinia, ei suositella käytettäväksi yhtä aikaa trisyklisten masennuslääkkeiden kanssa. Niillä on useita muitakin yhteisvaikutuksia eri lääkkeiden kanssa, joista kannattaa keskustella apteekissa lääkkeitä noutaessasi.

Muiden masennuslääkkeiden yleisimpiä yhteis- ja haittavaikutuksia

SNRI -lääkkeiden (serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjät) duloksetiinin ja venlafaksiinin käyttö masennuksen hoidossa lisääntyy tasaisesti. Venlafaksiinin haittavaikutukset ovat hyvin samanlaisia kuin SSRI -lääkkeillä. Sen käyttö voi aiheuttaa verenpaineen nousua, joten verenpainetta on syytä seurata hoidon alussa. Duloksetiinia käytettäessä esiintyy pahoinvointia, suun kuivumista, päänsärkyä ja uneliaisuutta. Joskus duloksetiini saattaa aiheuttaa maksan toimintahäiriöitä ja maksaentsyymiarvojen nousua, mikä ilmenee yleensä hoidon ensimmäisinä kuukausina. 

Jotkut antibiootit (siprofloksasiini ja erytromysiini) ja osa rytmihäiriölääkkeistä eivät sovellu käytettäväksi SNRI -lääkkeiden kanssa yhtä aikaa. 

Bupropionin käyttö on lisääntynyt viime vuosina tasaisesti. Tyypillisimpiä haittoja ovat päänsärky, suun kuivuminen, unettomuus ja pahoinvointi. Yhteiskäyttöä serotoniinoireyhtymää aiheuttavien lääkkeiden kanssa on vältettävä.

Mirtatsapiinia käytetään masennuksen hoidon lisäksi pieninä annoksina unilääkkeenä. Se voi aiheuttaa haittavaikutuksina suun kuivumista, päänsärkyä, väsymystä ja unettomuutta sekä painon nousua. Erytromysiinin (antibiootti) kanssa yhteiskäyttöä kannattaa välttää. Myös mäkikuisman samanaikaista käyttöä on vältettävä.

Vortioksetiinilla yleisin haittavaikutus on pahoinvointi. Myös poikkeavia unia ja heitehuimausta esiintyy hoidon alussa. Vortioksetiinin yleisimmät yhteisvaikutukset ovat serotoniinoireyhtymän aiheuttavien lääkkeiden kanssa.

Mäkikuisman teho masennuksen hoidossa on tutkimusten valossa kiistanalainen. Sitä löytyy rohdosvalmisteina apteekeista. Mäkikuisman käytössä on otettava huomioon yhteisvaikutusten riskit lääkkeiden kanssa. Se saattaa aiheuttaa SSRI -lääkkeiden kanssa serotoniinioireyhtymän.

Lopuksi

Masennuksen hoitoon on olemassa paljon erilaisia menetelmiä. Lääkkeet ovat usein muiden hoitomuotojen (esim. psykoterapian) kanssa yhdessä käytettävä hoitokeino. Masennuksen hoito on yleensä pitkäkestoista. Toipumisen aikana lähellä oleva tukiverkko ja riittävän avun saaminen ovat tärkeitä toipumista tukevia asioita. Toipuminen on uusi mahdollisuus tutustua itseensä ja löytää vahvempi minä masennuskokemusten jälkeen. Jokaisen toipuminen on yksilöllistä, siksi hoitokin on yksilöllistä. Juttelethan lääkärin tai apteekin ammattilaisten kanssa lääkehoitoon liittyvistä askarruttavista asioista. Autamme mielellään! Voit jättää yhteydenottopyynnön lomakkeemme myös kautta.

Lähteet ja lukuvinkkejä:

Miten hoitaa depressiota? (kaypahoito.fi)

Depressio (kaypahoito.fi)

Masennustila eli depressio – Terveyskirjasto

www.mielenterveystalo.fi

www.mieli.fi

www.mtkl.fi