Maitoallergia, mikä se on?

Miksi joskus pienen lapsen poskilla on punaiset laikut tai nokkosrokkomainen ihottuma? Miksi lapsi kärsii atooppisen ihottuman pahenemisesta tai epämääräisistä vatsavaivoista? Yleensä maitoallergia puhkeaa jo imeväisiässä. Sen aiheuttamat oireet ovat hyvin moninaiset ja joskus vaikeasti tulkittavissa maitoallergian aiheuttamiksi. Tässä artikkelissa kerromme lyhyesti maitoallergian syistä ja hoidosta.

Mikä aiheuttaa maitoallergian?

Maitoallergian aiheuttaa elimistön epätyypillinen reagointi maidon sisältämiin proteiineihin. Oireet johtuvat elimistön puolustusreaktiosta maitoproteiinia vastaan. Maitoallergiaa esiintyy tavallisimmin imeväis- ja leikki-iässä, mutta sitä ilmenee aikuisillakin. Lehmänmaidon sisältämät valkuaisaineet eli proteiinit aiheuttavat oireita maitoallergiasta kärsivillä.

Maitoallergia on eri asia kuin laktoosi-intoleranssi. Laktoosi-intoleranssista kärsivä saa vatsavaivoja maitosokerista eli laktoosista. Heille tarkoitetut tuotteet eivät sovi maitoallergiselle, koska ne sisältävät maitoproteiinia.

Maitoallergian oireet

Maitoallergian oireita voi olla paljon, esimerkiksi ihottuma, vatsakivut, ripuli, oksentelu ja vakavimmissa tapauksissa jopa henkeä uhkaava yleisreaktio. Oireet voivat alkaa välittömästi, muutamien tuntien tai vasta muutaman vuorokauden kuluessa maidon nauttimisesta. Oireiden yhdistäminen maitoallergiaan voi olla haastavaa juuri joidenkin oireiden hitaan ilmenemisen vuoksi.

Lehmänmaitoallergian oireet alkavat usein jo pelkän rintaruokinnan aikana. Oireet ilmaantuvat harvoin ensimmäisen ikävuoden jälkeen. Helposti havaittavia oireita ovat nopeasti, alle kahden tunnin kuluttua maidon nauttimisesta alkavat oireet. Tyypillinen oire on kasvojen alueelle ilmaantuva nokkosrokkomainen tai punoittava, laikukas ihottuma. Suolistossa nopeasti ilmenevä yleinen maitoallergian aiheuttama reaktio on suihkumainen, pian syömisen jälkeen esiintyvä oksentelu. Tyypillinen hitaasti ilmenevä oire on kroonisen atooppisen ekseeman paheneminen. Toinen hitaasti ilmenevä maitoallergian oire on ripuli, tosin joskus tavanomaiseen hoitoon reagoimaton ummetuskin voi olla maitoallergian syytä. Osalla maitoallergiasta kärsivistä lapsista esiintyy hengitystieoireita. Hyvin harvinainen anafylaktinen reaktio saattaa ilmaantua joillekin maitoallergisille. Kuten monet ruoka-aineallergiat, maitoallergiakin saattaa vaikuttaa lapsen kasvuun haitallisesti.

Yksittäin esiintyvä oire on vaikea todeta maitoallergian aiheuttamiksi. Pelkän oirekuvan perusteella maitoallergian diagnosointi onkin vaikeaa. Erityisesti viivästyneen maitoallergian oireet aiheuttavat hankaluuksia tulkinnoissa. Esimerkiksi on havaittu, että noin puolella suomalaisista lapsista esiintyy ihottumaa ensimmäisten viiden elinvuoden aikana eri syistä.

Maitoallergian toteaminen perustuu nykypäivänä ns. välttämis-altistuskokeeseen. Jos oireet ovat maitoallergialle tyypillisiä, voidaan kotioloissa kokeilla maitotuotteiden välttämistä ja pitää samalla oirepäiväkirjaa. Jos oireiden havaitaan lievenevän, varsinainen allergia todetaan lääkärin valvonnassa toteutettavalla altistuskokeella (yleensä lastenosastolla tai poliklinikalla). Maitoallergiaa voidaan myös tutkia iho- ja verikokeiden avulla, kuten ihopistokokeilla (ns. prick-testi) sekä ns. IgE-vasta-aineiden mittaamisella verestä. Näiden tutkimusmenetelmien käyttö on kuitenkin vähentynyt tulosten epäluotettavuuden vuoksi.

Maitoallergian hoito

Maitoallergian hoitona on maidon ja kaikkien muiden maitoproteiinia sisältävien ruoka-aineiden välttäminen ja korvaaminen muilla ruoka-aineilla ja tarvittaessa ravintovalmisteilla. Maitotuotteiden välttämisen tarve vaihtelee, koska oireiden vakavuuskin vaihtelee lievistä hyvin vaikeisiin. Osa maitoallergisista ei kestä lehmänmaitoa lainkaan, toiset taas kestävät kovia juustoja, hapanmaitovalmisteita (viiliä, jogurttia, rahkaa, piimää) tai maitoa kypsennettynä ruoissa ja leivonnaisissa. Jos oireet ovat vakavia, hyvin tarkka maitoproteiinin välttäminen on ehdottoman tärkeää. Toisaalta taas lievät, nopeasti ohimenevät oireet voi jättää huomiotta.

Maitoproteiinia sisältävät seuraavat elintarvikkeet ja niiden ainesosat:

• Maito, piimä, jogurtti, viili, rahka
• Vähälaktoosiset ja laktoosittomat maitotuotteet
• Jäätelö, maitoa sisältävä kasvirasvajäätelö
• Voi, voiöljy, voita sisältävät leipärasvat, maitoproteiinia sisältävät margariinit
• Juusto, maitoa sisältävä kasvirasvajuusto
• Hera, kaseiini, kaseinaatti

Lapsilla maitoallergia usein väistyy kasvun myötä. Mikäli oireet sallivat, maitovalmisteita annetaan pieniä määriä annosta vähitellen suurentaen. Tavoitteena on antaa tukea luontaisen sietokyvyn kehittymiselle ja maitoallergiasta toipumiselle. Lapsi saattaa saada lieviä oireita, jotka yleensä katoavat maidon käytön jatkuessa. Yli 6-vuotiaille vaikeammin oireileville lapsille voidaan harkita siedätyshoitoa.

Maidon voi korvata juomana ja ruoanvalmistuksessa samalla tavalla käytettävillä kasvijuomilla. Saatavilla on hyvin laaja valikoima erilaisia tuotteita. Suositeltavimpia valintoja ovat ravintoaineilla täydennetyt vaihtoehdot, jolloin kalsium- ja D-vitamiinipitoisuudet sekä usein myös jodi- ja B₁₂-vitamiinipitoisuudet muistuttavat lehmänmaidossa olevia pitoisuuksia. Soijamaidon ja lehmänmaidon proteiinipitoisuudet ja proteiinien laadut ovat samankaltaisia, jolloin osa maitoallergisista reagoi myös soijaan. Jos maitoallerginen käyttää säännöllisesti kalsiumilla ja jodilla täydennettyjä tuotteita, ei ruokavaliota tarvitse yleensä täydentää ravintolisillä näiden ravintoaineiden osalta.

Voiko maitoallergia parantua?

Useimmilla lapsilla maitoallergia häviää kasvun myötä. Jo kahden vuoden iässä 28–75 % maitoallergisista lapsista sietää maitotuotteita ja kokemuksen mukaan yli 50 % toipuu kokonaan. Koska maitoallergiasta voi toipua, sen pysyvyyttä on seurattava säännöllisin kokeiluin.

Maitoallergisille lapsille ilmaantuu usein muita atopiaoireita, esimerkiksi astmaoireita saattaa tulla jopa neljälle viidestä maitoallergiaa sairastavista lapsista. Tämän vuoksi tieto aikaisemmasta maitoallergiasta on tärkeä astmaoireita selvitettäessä.

Lähteet ja lukuvinkkejä:

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01293

https://www.duodecimlehti.fi/duo92071