Miten välttyä vatsataudeilta matkoilla?

Matkustaminen tekee hyvää ja avartaa mieltämme. Tutuista arkiympyröistä lähteminen piristää. Joskus matkalla kiusana ovat myös ei toivotut seuralaiset, erilaiset vatsavaivat. Aina tarkka hygienian noudattaminenkaan ei auta, vaan ripuli yllättää matkalaisen. Ruokavalion muuttumisen myötä voi suolistomme reagoida niinkin, että ummetus tulee lomailijan vaivaksi.

Tässä blogikirjoituksessa puhumme lyhyesti suolistoon liittyvistä tyypillisimmistä matkalla esiintyvistä taudeista, matkaripulista ja ruokamyrkytyksestä, sekä niiden hoidosta.

Miten vatsatautien riskiä voi vähentää?

Jotta matka olisi kaikin puolin mukava ja onnistunut, kannattaa kiinnittää huomiota suoliston hyvinvointiin niin kotimaan matkailussa kuin ulkomaillakin. Jos ruoansulatuskanava oireilee, voivat matkasuunnitelmat mennä kokonaan uusiksi ja aikaa vietetäänkin majapaikassa lepäillen eikä uimarannalla tai kulttuurinähtävyyksiä ihaillen. Yleisesti eri maiden välillä hygieniataso vaihtelee suuresti.

Aika tavanomainen tauti, johon matkoilla sairastutaan, on matkaripuli. Yleensä sen aiheuttaa saastunut ruoka tai juoma. Matkaripulin riskiä voi vähentää valitsemalla ruoat ja juomat huolellisesti, välttämällä tiettyjä ruokalajeja ja huolehtimalla käsihygieniasta. Matkaripulin tarttumisen riski näyttää olevan enemmänkin riippuvainen paikallisesta hygieniatasosta kuin matkailijan käytöksestä. Jos matkailija valmistaa itse ruokansa, voi tartuntavaaraa vähentää ruoan kunnollisella keittämisellä ja kylmien juomien valmistamiseen käytettävän veden keittämisellä.  

Suoliston terveyden kannalta turvallisinta on käyttää pullotettua vettä juomiseen ja hampaiden pesuun. EU:n alueella vesijohtoveden pitäisi olla juomakelpoista, mutta omaa harkintaa kannattaa käyttää tapauskohtaisesti. Veden puhtautta ja turvallisuutta ei voi arvioida veden hajun, maun tai ulkonäön perusteella.

Mahahapolla on bakteereita tuhoava vaikutus. Siksi matkailijoiden, jotka käyttävät mahanesteen happamuutta vähentäviä lääkkeitä (antasidit, H2-salpaajat tai protonipumpun estäjät), tulee olla erityisen varovaisia veden ja ruoan suhteen. Sama koskee kaikkia, joilla on hapoton maha tai esimerkiksi krooninen suolistosairaus (esimerkiksi haavainen paksusuolitulehdus eli colitis ulcerosa). Heillä on suurempi riski saada suolistoinfektio.

Tehokkain tapa pienentää ripulin vaaraa on valita ns. turvallisia ruokia ja juomia. Mikrobien siirtymistä ympäristöstä ruokaan voidaan pienentää noudattamalla huolellista käsihygieniaa ruoanlaitossa, raakojen ruoka-aineiden käsittelyssä, ennen syömistä ja WC-reissujen jälkeen. Matkailijan on hyvä välttää tiettyjä ruokia riippuen maasta, missä matkustaa. Esimerkiksi salmonellavaaran vuoksi on turvallisempaa olla syömättä pehmeäksi keitettyjä kananmunia, munakasta ja munakokkelia. Majoneesia kannattaa myös välttää, koska sen ja muiden raakaa munaa sisältävien ruokien tiedetään monissa maissa levittävän salmonellaa.

Seuraavia ruokalajeja kannattaa välttää, jollei ruoan hyvästä hygieenisestä tasosta ole varmuutta

• mehut ja juomat, myös alkoholipitoiset, joihin on lisätty jääkuutioita.
• pakkaamaton ja pastöroimaton maito, kerma, jäätelö, voi ja tuorejuustot
• kylmät jälkiruoat
• kylminä tarjotut osterit, simpukat, ravut ym. mereneläimet
• erilaiset kastikkeet
• kylminä tai haaleina tarjotut raa'at tai riittämättömästi kypsennetyt lihaa, kalaa tai kananmunaa sisältävät ruoat
• kylmät leikkeleet ja majoneesipohjaiset salaatit
• hedelmät ja vihannekset, joita ei voi itse pestä tai kuoria, marjat

Sairastumisvaaran kannalta turvallisia ruokalajeja

• hiilihappoiset, pullotetut juomat
• kuumat juomat, kuten kahvi, tee ja keitetty vesi.
• kuumana tarjoiltavat, keitetyt tai paistoksiin lisätyt vihannekset
• itse kuorittavat tuoreet hedelmät
• leipä ym. kuivat viljatuotteet
• vastavalmistetut, kuumana tarjoiltavat liha- ja kalaruoat ja keitot

Matkaripulin oireet ja hoito

Matkaripuli, aiemmalta nimeltään turistiripuli, on yleisin matkailijan terveysongelma. Matkaripuli on yleensä lievä, itsestään paraneva tauti. Ripuliin sairastumisen todennäköisyys riippuu matkakohteesta, matkan luonteesta ja vuodenajasta. Suurin vaara sairastua matkaripuliin on lämpimänä vuodenaikana ja alueilla, joissa esimerkiksi köyhyyden, valistuksen puutteen tai puhtaan veden niukkuuden vuoksi elintarvikehygienia on heikkoa.

Matkaripulia aiheuttavat alkueläimet, virukset ja bakteerit. Bakteerien ja virusten aiheuttaman matkaripulin itämisaika on keskimäärin 6–72 tuntia ja alkueläinten 1–2 viikkoa (poikkeuksena Cyclospora cayetanensis). Yleensä matkaripuli puhkeaa ensimmäisen matkaviikon lopulla. Noin 15 % heistä sairastuu vasta kotiin palattuaan.

Matkaripulin oireet

Matkaripulin tyypillisiä oireita ovat vatsakouristukset, eriasteinen ripuli ja pahoinvointi. Alle vuorokauden kestävää kuumetta tai päänsärkyä saattaa myös esiintyä. Vaikeampia oireita ovat pidempikestoinen ja korkea kuume sekä verta ulosteessa. Mikäli ripulointi on runsasta (yli kuusi ulostuskertaa/12 t) ja sairastunut oksentelee, voi nestehukka huonontaa fyysistä kuntoa jo vuorokaudessa. Ripuli kestää keskimäärin 3–5 vuorokautta.

Matkaripulin oireenmukainen hoito ja nestehoito

Lievän ripulin hoidoksi riittävät runsas nesteiden nauttiminen ja lepo. Sopivia juomia ovat laimea mehu, pullotettu vesi ja sekä apteekista saatavat pakkauksen ohjeen mukaan valmistettavat ripulijuomat. Ripuli moninkertaistaa luontaisen nestetarpeen (aikuisella useita litroja päivässä). Kuume, vesiripuli, oksentelu ja kuumeesta johtuva hikoilu voivat lisätä nestetarvetta jopa kymmeneen litraan vuorokaudessa. Selkeä nestevajauksen oire on janon tunne. Varsinkin pienet lapset ja vanhukset ovat alttiita nopealle kuivumiselle.

Myös ruokaa olisi hyvä syödä matkaripulia sairastaessa. Kevyt, helposti sulava ruoka, esimerkiksi paahtoleipä, riisi ja banaanit ovat sopivia ruokia ripuloivalle. Yleensä suositellaan, että matkailijan olisi hyvä pidättäytyä alkoholista, kahvista (diureettinen vaikutus) ja maitotuotteista ripulin akuuttivaiheessa.

Aikuisen kuumeetonta ei-veristä ripulia voi hoitaa oireenmukaisilla ripulia hillitsevillä lääkkeillä (loperamidi) korkeintaan pari vuorokautta. Kuumeisille tai veriripulipotilaille sitä ei suositella. Lääkettä ei suositella myöskään alle 12-vuotiaille. Markkinoille on tullut ripulin oireenmukaiseen hoitoon myös rasekadotriili, mutta siitä ei toistaiseksi ole tehty tutkimuksia matkaripulin hoidossa. Probiooteista ei ole osoitettu olevan hyötyä matkaripulin hoidossa. Hiilitabletteja ei tule käyttää, koska ne estävät muiden aineiden, kuten lääkkeiden imeytymistä. Matkaripuli paranee yleensä itsestään eikä vaadi mikrobilääkehoitoa.

Milloin on syytä hakeutua lääkäriin?

Vaikka matkaripuli yleensä paranee itsestään kahden- viiden päivän aikana, joskus tarvitaan lääkärin hoitoa. Lääkäriin on syytä hakeutua jo matkakohteessa, jos

• ripuli ei ala hellittää muutamassa vuorokaudessa vaan jatkuu niin runsaana, ettei nestehukkaa pysty korvaamaan juomisella.
• ripuliulosteissa näkyy reilusti verta.
• kuume nousee korkeaksi tai jatkuu toista vuorokautta.
• kunto heikkenee merkittävästi.

On hyvä huomioida, että ripulin hellitettyä voi viedä viikon tai pari, ennen kuin vatsa rauhoittuu ja uloste kiinteytyy. Näiden syiden takia ei tarvitse mennä lääkäriin.

Myrkylliset toksiinit ja ruokamyrkytykset

Myös ns. ruokamyrkytyksen voi saada ulkomailla ruokaillessa. Sen oireet muistuttavat matkaripulia, mutta yleensä taudinkuvaa hallitsevat oksentelu ja oireet loppuvat nopeammin, usein alle vuorokaudessa. Ruokamyrkytyksen aiheuttajiksi paljastuu useimmiten mikrobit (bakteerit tai virukset) tai näiden tuottamat toksiinit. Mikrobien lisäksi loiset, myrkylliset kasvit, eläimet tai sienet sekä kemialliset aineet voivat aiheuttaa ruokamyrkytyksen.

Jotta matkailijan loma olisi onnistunut, on syytä kiinnittää huomiota hygieniaan ja elintapoihin vieraassa maassa. Vaikka usein suolisto-oireet ovat ohimeneviä ja itsehoidolla parannettavissa, ei matkan aikana kukaan halua potea ripulia tai kuumetautia. Maalaisjärjen käytöllä ja etukäteen selvitetyillä ohjeilla pärjää pitkälle ravitsemusasioissakin. Apteekissa autamme mielellään sopivien itsehoitotuotteiden valinnassa matka-apteekkia varten. Turvallista matkaa kaikille, matkasitpa sitten lähelle tai kaukomaille!

Lähteet ja lukuvinkkejä:

https://www.terveyskirjasto.fi/mat00017

https://www.terveyskirjasto.fi/mat00018/juomavesi

https://www.terveyskirjasto.fi/mat00015/matkaripuli

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00613

https://www.terveyskirjasto.fi/mat00016/myrkylliset-toksiinit-ja-ruokamyrkytykset