Unettomuus – miten sitä hoidetaan?

Unettomuus on yleinen vaiva. Ympäri maailmaa sadat miljoonat ihmiset kärsivät joka yö unettomuudesta. Se saattaa vaivata kielteisen, mutta myös myönteisen stressin tai asian vuoksi. Unen määrällinen tarve on yksilöllinen ja osaksi perintötekijöiden säätelemää. Ihmiset eroavat vuorokausityypin eli aamu-iltaunisuuden suhteen toisistaan. Uni häiriintyy helposti erilaisista fyysisistä ja psyykkisistä syistä. Ohimenevät nukahtamisvaikeudet ja katkonainen yöuni kuuluvat normaaliin elämään. Työperäisiä unihäiriöitä ovat riittämätön yöuni, vuorotyön ja epäsäännöllisten työaikojen aiheuttama unettomuus ja työn stressitekijöistä johtuva unettomuus. Unettomuus aiheuttaa väsymystä, joka on merkittävä liikenneonnettomuuksien syy. Myös unilääkkeiden vaikutus saattaa jatkua vielä seuraavan päivän aamuna altistaen autoilevan työläisen liikenneonnettomuuksille. Tässä artikkelissa kerromme lyhyesti unettomuuden hoidosta ja lääkkeistä.

Mitä unettomuus on?

Unettomuusoire yleensä alkaa elämäntilanteen muutoksesta, johon on luonnollistakin reagoida unettomuudella. Pitkittyessään unettomuusoire saattaa aiheuttaa aivojen uni-valverytmin säätelyjärjestelmän häiriintymisen ja syntyy unettomuushäiriö. Unettomuus määritellään toistuvaksi nukahtamisvaikeudeksi, vaikeudeksi pysyä unessa, liian varhaiseksi heräämiseksi tai huonolaatuiseksi yöuneksi. Unettomuushäiriöön liittyy valveenaikaisen toimintakyvyn haitallinen heikentyminen.

Unettomuuden riskitekijöitä on paljon. Naisilla esiintyy unettomuutta useammin kuin miehillä. Esimerkiksi terveyden tila ja siihen liittyvät muutokset, lääkkeet, piristeiden ja alkoholin käyttö, persoonallisuuden piirteet tai työhön liittyvät tekijät saattavat altistaa unettomuudelle. Usein unettomuutta esiintyy jonkun elimellisen tai ei-elimellisen sairauden yhteydessä. Myös ikääntyessä unettomuus yleistyy.

Unettomuushäiriön ehkäisyssä on tärkeää normaali hyvästä terveydestä huolehtiminen. Hyvä unikin liittyy terveyteen ja terveyttä vaarantavat elintavat puolestaan heikentävät unta. Työn ja levon suhde, perheen ja ystävien kanssa vietetty aika, säännölliset nukkuma-ajat, elämän vaikeuksien kohtaaminen päivällä eikä vuoteessa sekä terveelliset elämäntavat ovat esimerkkejä unettomuushäiriön ehkäisystä. Vasta alkaneen unettomuuden hyvällä hoidolla voidaan ehkäistä pitkäaikaisen unettomuuden kehittyminen. Unettomuushäiriöt luokitellaan keston mukaan tilapäiseen, lyhytkestoiseen (1-3 kuukautta) ja pitkäkestoiseen (yli 3 kuukautta) häiriöön.

Unettomuuden hoito

Unettomuuden lääkkeetön hoito

Tilapäistä unettomuutta tulisi hoitaa ensisijaisesti lääkkeettömästi. Kun unettomuus on luonnollinen reaktio äkilliseen elämänmuutokseen, lohduttaminen, tuki ja neuvonta ovat tärkeitä. Unettomuuden jatkuessa kannattaa kiinnittää huomiota unirytmin säännöllisyyteen, nukkumista helpottavien ulkoisten olosuhteiden luomiseen ja elämäntapamuutoksiin. Rentoutus, uniärsykkeiden hallinta, vuoteessa olon rajoittaminen ja kognitiiviset menetelmät ovat lääkkeettömiä hoitokeinoja unettomuuteen. Itsehoitona voi kokeilla Unettomuuden omahoito-ohjelmaa.

Pitkäaikaistakin unettomuutta kannattaa hoitaa ensin ilman unilääkkeitä. Ensisijainen suositus on käyttää kognitiivis-behavioraalisia menetelmiä.

Unettomuuden lääkehoito 

Unettomuuden lääkehoidon tarpeellisuus arvioidaan yksilöllisesti. Lyhytaikaisen lääkehoidon tavallisimmat vaihtoehdot ovat melatoniini, bentsodiatsepiinit ja niiden kaltaiset lääkkeet sekä jotkut mielialalääkkeet pieninä annoksina. Unilääkkeiden käyttö tulisi rajata mahdollisimman lyhyeksi riippuvuusriskin alentamiseksi. Pitkäaikaiseen unettomuuteen suositellaankin ensisijaisesti (hyvin pienillä annoksilla) eräitä mielialalääkkeitä, joilla on väsyttävä vaikutus.

Melatoniini

Melatoniini helpottaa nukahtamista. Sitä käytetään etenkin iäkkäiden unettomuuden hoitoon. Pitkäkestoinen melatoniini on tehokas pitkäaikaisen unettomuuden hoidossa. Ikääntyneillä pitkävaikutteinen melatoniini parantaa unen laatua ja aamuvireyttä.

Tavallisin melatoniinin aiheuttama haitta on päänsärky. Melatoniini saattaa nostaa verenohennuslääke varfariinin kanssa käytettynä INR -arvoja.

Bentsodiatsepiinit 

Unilääkkeinä tyypillisesti käytettävät bentsodiatsepiinit (tematsepaami, oksatsepaami, diatsepaami, nitratsepaami, triatsolaami ja midatsolaami) aiheuttavat väsyneisyyttä ja vähentävät ahdistuneisuutta, mitkä saattavat helpottaa nukahtamista. Ne heikentävät psykomotorista toimintakykyä. Bentsodiatsepiinit eivät sovi käytettäväksi alkoholin kanssa. Nukuttava vaikutus saattaa jatkua vielä seuraavana päivänäkin.

Yleensä bentsodiatsepiineillä on satunnaisessa käytössä vain vähän haittoja. Triatsolaamilla ja midatsolaamilla on runsaasti haittoja, mm. sekavuus ja muistihäiriöt. Bentsodiatsepiinit ovat ns. kolmiolääkkeitä, eivätkä ne sovi käytettäväksi muiden kolmiolääkkeiden, kuten opioidien (voimakkaat kipulääkkeet) ja muiden unilääkkeiden kanssa.

Bentsodiatsepiinien kaltaiset unilääkkeet ns. Z-lääkkeet

Niin sanotut Z-lääkkeet (tsolpideemi, tsopikloni ja tsaleploni) ovat tehokkaita lyhytaikaisen unettomuuden hoidossa. Haittavaikutukset ovat samankaltaisia kuin bentsodiatsepiineillä.

Bentsodiatsepiinien kaltaiset unilääkkeet eivät sovi käytettäväksi bentsodiatsepiinien, opioidien tai muiden ns. kolmiolääkkeiden kanssa. Myöskään alkoholi ei sovi käytettäväksi yhtä aikaa.

Mielialalääkkeet

Väsyttäviä mielialalääkkeitä (doksepiini, trimipramiini, mirtatsapiini ja tratsodoni) käytetään pienillä annoksilla unettomuuden hoitoon. Ne ovat tehokkaita pitkäaikaisen unettomuuden hoidossa. Haittoja pienen annoksen ansiosta näillä lääkkeillä on vähän. Annosta suurennettaessa voi haittojen mahdollisuus kasvaa. Levottomien jalkojen - oireyhtymän paheneminen, suun kuivuminen ja huimaus ovat näiden lääkkeiden yleisimpiä haittavaikutuksia.

Väsyttävät mielialalääkkeet eivät sovi käytettäväksi masennuksen hoitoon tarkoitettujen MAO-estäjien kanssa. Myöskään muiden unilääkkeiden, bentsodiatsepiinien tai samankaltaisten lääkkeiden sekä tiettyjen opioidien kanssa näitä lääkkeitä ei suositella samanaikaiseen käyttöön. 

Iäkkäiden unettomuuden hoito

Ikääntymiseen liittyvät fysiologiset unen muutokset ja sairaudet yhdessä lisäävät uniongelmia. Lukuisat sairaudet ja lääkehoidot lisäävät lääkkeiden yhteisvaikutusriskiä sekä haittojen esiintyvyyttä. Yleisesti ikääntyneillä unilääkeannokset tulee olla pienempiä kuin muilla ikäryhmillä. Bentsodiatsepiinit ovat lyhytaikaisen unettomuuden ensisijainen lääke. Pitkäaikaiseen käyttöön ne eivät sovellu. Melatoniinia hitaasti vapautuvassa muodossa ja väsyttäviä mielialalääkkeitä pienillä annoksilla voidaan käyttää ikääntyneen unettomuuden hoidossa. 

Lopuksi

Lähes jokainen meistä kokee unettomuutta joskus. Ohimenevät nukahtamisvaikeudet usein häviävät stressitekijän väistyessä. Unen kannalta on tärkeää, että huolehdimme terveydestämme hyvin. Unettomuuden ennaltaehkäisy on myös terveydestä huolehtimista. Onneksi unettomuuden hoitoon on monenlaisia keinoja, joista suurin osa löytää itselleen parhaiten sopivan vaihtoehdon. Huolehdimmehan voinnistamme kokonaisvaltaisesti hyvin ja näin ennaltaehkäisemme myös unettomuutta. Jos uniasiat askarruttavat, keskustelemme apteekissa mielellään uneen ja terveyteen liittyvistä asioista.

Lähteet ja lukuvinkkejä:

Unettomuus - Terveyskirjasto

Unettomuus (kaypahoito.fi)

Unettomuus vaivaa välillä meitä kaikkia (kaypahoito.fi)

Tervetuloa unettomuuden omahoito-ohjelmaan | Mielenterveystalo.fi